SOMEPAASTO JA VEHNÄKIELTO

Somepaasto on nyt puolessa välissä. Vieroitusoireet ovat jo hävinneet, eikä sormet hypistele applikaatioiden kuvakkeita eri päätelaitteissa. Muutamia kertoja on täytynyt antautua, mutta vain työn vaatimiin ryhmiin, joista olikin puhetta paaston alussa. Kimistä ei ole juuri kuulunut, mutta uskon, että veli on uskossa vahva. Enpä oikein osaa sanoa mitään varmaa, kun nyt emme ole olleet siellä naamakirjassa ja mitä muita niitä nyt olikaan.
Puolivälin krouvissa ensimmäisenä nousee mieleen se, että elämää on todella somen ulkopuolella. Ai, kuinka sen voi niin varmasti todistaa. No esimerkiksi siten, että kiinnitin kaksi hyttyspyydystä pihapuihin. Nyt vain jännäämme tuleeko pönttöihin asukkeja. Tilanteen seuraaminen on vähintään yhtä jännää kuin instagramin kuvapäivitykset.  Toivotaan, että kohta kuulemme twiittejä oikein livenä. Toinen havainto on se, että pihatyöt ovat hyvällä alulla yllättäen ja hiekkaa olen jo levittänyt nurmikolle varmaan toista tonnia kamppaillessa sammalta vastaan ja kolmanneksi olen juuri saanut ensikosketuksen nurmikon leikkaukseen.
Kaiken tämän lisäksi törmäsin eilen mielenkiintoiseen kirjaan aivan sattumalta poiketessani Suomalaisessa kirjakaupassa. Ensin en meinannut löytää juuri mitään, kun käyntini oli ensimmäinen sitten suuren  kirjakaupan uudistuksen. Keskelle kirjakauppaa siellä Isossa Myyssä on laitettu nyt sellainen palvelukeskiö ja kaikki kirjat ovat sitten ympärillä olevissa hyllyissä. Näin varmaan palvelu on joustavampaa, vaikka se on ollut aina erittäin hyvää tässä kirjakaupassa.
Kiertelin siis kaupan läpeensä ja katselin mitä löytyy mistäkin, kunnes päädyin hyllyn ääreen, jossa oli alennettu hinta eräällä kirjalla. Hamusin kirjan käteeni ja tutkin, mikä on tämä teos, joka maksaa nyt vain 14,95.
Kannessa oli teksti ”Eroon vehnästä”. Lisäksi kannessa todetaan ”Tiesitkö, että täysjyvävehnäleipä nostaa verensokeria enemmän kuin valkoinen sokeri?” Jassoo, ja kukahan tämän takana oikein on. No, nimi näkyy kannessa, William Davis. Mietin, että mikähän huru-ukko tämäkin taas on. Onhan näitä nähty ja luettu metreittäin. Mistä on siis tällä kertaa kysymys. Oli siis käännettävä roopuska ympäri ja paneuduttava takakannen tekstiin. Takakansitekstin puolesta välistä tarttui silmiini etenkin tämä maininta, ”Eroon vehnästä kertoo miten jokapäiväisestä leivästä on tullut maailman epäterveellisin ruoka-aine, miten se vaikuttaa terveyteen ja miten vehnäriippuvuudesta pääsee eroon.”

No, luin vähän enemmänkin ja sitten mietin olenko minä veh-nä-riip-pu-vai-nen? Eikä aikaakaan, kun jouduin nostamaan kädet ylös. Olen minä ja olet luultavasti sinäkin. Kaikkihan me olemme. Tai ainakin suurin osa. Mutta miksi? Vastaus on helppo, mutta jos haluat varmistuksen, niin kipin kapin kauppaan ja kirja käteen. Itseäni puhutteli erityisesti se kohta, jossa kirjan sisältöä vilkuillessani huomasin, että jos pääsen vehnästä eroon saatan päästä samalla eroon jatkuvista nivelkivuista ja siinä sivussa muutamasta kymmenestä ylimääräisestä liikakilosta. Aika kova porkkana! Mutta missä on keppi. Sitä en jäänyt kirjakauppaan etsimään, vaan kävelin kassalle siihen palvelukeskiöön kuin teuraalle menevä lammas. Siinä sitten kanta-asiakaskorttia kaivellessa sattui silmään tiskillä olevat Kalevalakorut. Napparin siitä sen pöllöriipuksen vaimolle pikkutuliaiseksi, semmingin kun hän sai kahden vuoden opinnot päätökseen ja on nyt pätevä pedagogi niin Suomessa kuin Jaappanissakin. Laittoivat oikein kauniiseen pakettiin ja sitten lampsin parkkihalliin ja kohti kotia. Kirja kuumotti jo suomalaisen 15 senttiä maksavassa muovikassissa. Että oikein pääsisin nivelkivuista ja liikakiloista eroon! Kaasu pohjaan ja kotiin lukemaan lisää, 345 sivua pehmeäkantisen välissä lupasi kovaa asiaa.

Arvelin sitten, kun avasin kirjan, että tämä on varmaan taas joku niistä amerikkalaisista ihmelääkkeiden myyjistä, joka lupaa, että kun luovun vehnästä, niin velatkin muuttuvat saataviksi. Mutta ensimmäinen tunti meni kuin siivillä. Tämä ameriikkalainen sydänlääkäri viittasi myös suomalaisiin tutkimuksiin ja tilastoihin. Hmmm…. tällaista ei olekaan aivan kaikissa kirjoisssa ollut. Onko tämä oikein lokalisoitu, siltä ainakin tuntui. Hitto soikoon, melkein kaikessa on vehnää. Ette varmaan usko ennenkuin itse tutustutte asiaan. Siinä nousi tukka pystyyn, että jääkö mitään jäljelle, mitä voi suuhunsa pistää. Sitten vähän helpotti, kun huomasin, että juusto on sallittua, koska se olisi ollut todellinen vastaisku, jos sekin olisi viety minulta.  Tämä kirjoittaja on itse kokenut sen mistä kirjoittaa, joten tietää mistä puhuu. Lisäksi tuhannet potilaat ovat saaneet tällä opilla parannuksen elämäänsä ja sen myöstä välillisesti ovat ne velatkin alkaneet muuttua saataviksi.

Markkinoin asian vaimolleni, joka meillä tekee ruoan ja hyvää tekeekin. Hän otti oitis selvää asiasta aina Jaappania myöten ja jo illallisella olikin tarjolla vehnätöntä pöydässä. Ja aivan herkullista se olikin. Täytettyä paprikaa ja lohta ja vihanneksia ja vichyä.  Tästä se lähtee. Ainakin aion koettaa, mutta onnistuuko kaksi kovaa koetosta yhtä aikaa, tämä somepaasto ja vehnäkielto. Jää nähtäväksi, onneksi pääsen harjoittelemaan kesävapaan aikana, joka sekin alkaa parin viikon kuluttua. Josko sitten syksyllä olisi jo vaikutukset nähtävillä ja työpaikan sadat portaat olisi helpompi kiivetä ylös ja alas ilman kipua!

Voisi sanoa, että pitkästä aikaa tietokirja, joka sai aikaan tekoja. Suosittelen sinullekin, mutta jos hillomunkki on se elämän eliksiiri, niin sitten jätä väliin. Uskallan kuitenkin väittää, että harkitset kovasti, kun olet kirjan lukenut. Ja uskon, että voisin melkein lainata tämän Kimillekin, jos jossain törmäämme, viimeistään sitten 17.7. siellä somessa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *