GIPSTEININ TOTTI TULLOO, OUT SIE VALMIS?

Saakutti, joskus joutuu antammaa periks, vuan ei sen enempöö minkä lipsuu. Toenperrää sen verran on koetettava kahtoo tämännii alan perrää, jotta pysys mielessä mittee myö oikeestaan ollaa tekevinnää. Joku ilimottaa värkkeeväsä niitä viteoita, toinen multimetioo, kolomas tekköö multivisioo ja joku tärvee vilimii. Aina on olevinnaa väline, eli se media mieles. Tehhää siis hommii välineel. Hurlumhei! Ohjelmii ja vasitennii näitä tilattujahan pitäs etupiässä koettoo mulukata sitä koheryhmee varten. Eikä sekkää vielä riitä. Pitäs vielä suaha tunnetta välliin. Sitä emmootiota. Sehän o sitä myrkkyy, joka suap syvänalast juilimaa tai pakarakarvat väräjämmää. Siihennii o omat konstisa olemassa. Outtahan työ läksynne lukeneet.
”Trust your audience. Leave a mental space for the viewer to fill” eli vappaasi kiännettynä; pitäs luottoo muihinnii ku laskunmaksajaan ja vielä jättee heijä humettiisa reikä, jonka suavat ihe täättee (dersana!).
”Whisper the important things, shout the insignificant ones”, sehän on jotennii sillein, jotta pitäs supatella korvaa kaek tärkeet asjat ja huuto niiku peot, jos on jottai jonnii joutavoo vatuloimista.
”Directing a show is not making, it´s seeing”, eli jos meinoo ohjata huppailuja, nii pittää nähä eikä askarrella kaikkee muuta mitä mielee juolahtaa.
”Some shows are greater than the sum of their parts”, elikkä jotkut huppailmat o suurempii ku osiensa summa”, tätä se ei ou kyllä Totti ihe keksinä, vaikka onnii aika laittamattomasti sanottu.
”Less is more. Simpilify. And then simplify some more”, tätä ei tarvinne kiäntee meille suomalaisillen, kyllähä myö tiietää, jotta mitä hienomp ja monimutkasemp homma, nii sitä suuremman laskun voip kirjottoo, tää on siis laskun kirjotusohje eikä mittää muuta.
”Don´t assume your audience is as interested in what you´re talking about as you are. You have to make them interested”, nii justiisa, kukahan näitäi miun juttuloita jaksanoo tankata. Pitäs piästä Toddin oppii, kaikki tyyni.
Entäs tämä, ”Only you know what great word and pictures are left out of a show”, no justiisa, piruako sitä kailottammaa, jotta oisinhan mie laittana sitä ja sitä, mutta ku se asiakkaan mulukero ei antanna, kuka hitto sen tietää mite hyvvii kuvatuksii o jiänä pois, pietää omana tietona ja käätetää seuraavaa rojektii. Laitetaa ne sit het keulillen, nii ei ne pahalaiset  niitä hoksoo pois ottoo.
Mitteepäs sanotta tästä, ”Show is as good as its weakest picture.” Täähä myö tiijetää, jotta huppailun vahvin lenkki on sen heikoin kuva, eikun siis, heikoimman kuvan vahvin lenkki on… olokuun mokoma. Suap Todd ihe selevittee tään.
Mites työ kiäntäsitte tämän:”Don´t be seduced by technology, be seduced by ideas.”  Eikö tää meinoo, jotta elä anna sen tekniikan nii himottoo, vuan antauvu mielumminii sille itealle, voe tokkiisa, kukapa sitä ei antautus, ku ois niitä iteoita. Monesti on vuan langettava konneisiin eli laitteisii.
Tää on jo meleko vaekee:”Information should be driven by the force of emotion. Don´t be afraid of emotion.” Kokkeilkeepa käättee tätä ajatusta joskus, nii suatta inssinöörit, varsinnii Tiploomi semmoset, kimppuunne. Ei siinä mittää tunteiluu tarvita, näätetää vuan kaikki ohmit ja kähmit ja sillä siisti. Eikä suomalainen mies antauvu tunteihe valtaa, paitsi anoppii naaratessa, sehän naarattaa jo etukättee, ku suap arvailla montako nahkijaista sillä anopin ruppanal suap.
Nahkijaisist tulkii mielee seuraava Toddin lausuma:”Writing for a-v is writing foe ear”. Elikkä Hää tarkottaa, jotta kirjottakkee korvallanne elekeekä kynällänne, siitähä täs o kyse, helekatti pitäs jo tuhmemmannii ymmärtee, vuan piti kirjottoo kuitennii varmuuven vuoks se tähännii lehteen.
Mutta se, minkä taatta mie uson Tähän Toddiin ja Seppoon ja ihteen o tään Toddin lyhyin lause:”Tell a story”. Vappaasti kiännettynähän se tarkottannoo, jotta laittakoo sananne siihe malliin, jotta niistä tulloo semmone suma, joka purkaatuu heleminaahaks, jota voep keluta ilta toisesa jäläkkee ja vaik kaik muistaat mite siinä käyp, nii hyö halluut kuulla sen ussiimman kerran kuitennii, dersana sentää! Jos työ pahalaiset ette tään perusteel tajjuu parastanno, ja että lyö persiettänne penkkii ku Todd tulloo Media ja Message –kemuloihe
luennoimaa meil tästä emmootiosta, nii sitte ootta auttamattomast AUT alalt Fooorever.
Nimittäin seuraava assii o tarkotettu vain asiakkail, muut ei sua lukkee tätä; Hyvät ja korkeesti kunnioitetut Tilloojat ja renkaihepotkijat, uuvet ja wanhat, naiset ja miehet ja muut henkilöt, eli Työ, jotka annatten meille leipee ja myö Teillen niitä sirkushupiloita, nii tulukee nyt hyvän siän aikkaan Media ja Message -kemuloihin ainennii tään Todd Gipsteinin luventoloihe ajaks. Varatkoo paikkane eturivistä ja kiäntäkee jakkaranne ympär ja kahtokee onko se teijän armas yhteistyökumppaninno kuuntelemas Tottii. Jos Työ ette löyvä salist ommoo av-tekijeenne, nii nyt on sitte korkee aika vaihtoo uutee. Nimittäi ne, jotka ei ou kuuntelemas tätä Toddia ovatten auttamattomast alalt AUT. Se on nimittäi sillä keinon, jotta tää Gipsteinin Totti on Natikan eli National Geographic Societyn Eksekutive protuser, jotta jos outta tittelinkippeitä, nii käättäkee tätä tietoo, jos ette muute piäse lähtemää. Vain tunne on totta, sannoo GipsteinenToddi, Hymy-Virman Seppo ja Virekosken poeka.  Nähhää heinä elokuun vaihteessa Lappeenrannas! Tunteel!
Julkaistu 1. kerran VISIO 4/99

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *