NIILIN TÄHEN JA VÄHÄN MUUTENNII

Voe suakkuna sentää, ei pärjättynä tässäkää lajissa. Ei ollu meistä reppahousuista tunnustammaa, jotta tää nykynen meno alkaa nahnistammaa nii, jotta luu painaa aivoo. Niilin pit tehhä sekkii. Kaikkii meijän puolest. Niilil onnii Sisuva tunnetust enemmä ku meillä persjalaksil alakuasukkail. Sen sijast, jotta myö rustattas jonniilaine matkakertomus tepressijon syövereihin, nii myö otetaa haalikko seinält tai hipsutellaa salloopäi navetan ylisil, jossa vuottaa peukalon paksuine hamppuköys. Semmosii myö ollaan ruojat. Ei muuta ku haulit hattuu, jos nahnistaa. Syväl tää Niilkii sannoo kääneesä, vuan piäs pintaa jollaiviisii ihtesä kans teluamalla. Hyvä Niil!

Mie en uso, jotta tää Niil o ihan yksin näine murheinee, vuan meitä löytyyp muitai,ku ruvetaa ravistelemmaa pelukoppoo. Eritoten minnuu pist silimää Niilin tunnustus, jotta Hää ei jaksana ennee tehhä semmosta huttuu, niiku nyt on muotii. Semmost juosten kustuu kevyttä aisahölökkee. Se onnii semmone laji, jotta siinä ei pärjee ennee se, joka o tottuna tekemää jottai viimesen piälle, niinku Äit-Rauni tapas sannoo: ”Jos tiet jottai, nii tie se tervan kanssa.” Mikä lie sitten, kun kaik tuntuu enemmännii tervan juonnilt. Nii käv ainennii täl meijän Niilil. Hää ei suana ennee tehhä taiten ihtesä mielest mittää. Ei tapasinkaa.

Miten tää on mahollist ensinkää? Jos työ pahalaiset kahotta Vin-Panelin viisareita, nii nehä osottaat, jotta mittää muuta ei halutakkaa töllöttöö ku näitä Huttu-Juttui ja Vormuloo ja sitä X-vailssia ja männöökö jollai koko homma rosvosektoril vai suapko kahvinkeittimen. Voe tahvana. Sitten ku jututat immeisii, nii kukkaa ei kuulemma kaho näitä ohjelmii. Mite se on mahollist, vaikka Vin-Panelin viisarit osottaat välil, jotta Suomes on enemmän ku viis miljoonoo näläkäpussii yhtenää huttuluatikon iäressä. Sitten ku jututtaa näihe ohjelmii tekijöitä, nii hyö senku luimistelloot ja naaraat partaasa. Viäntö on hirvee, mut rahhoo tulloo, rahhoo tulloo. Aina kun kysyt, niin vastaus on; jotta ihan Perseestä, mutta tehhää pois. Kai se sitten on sillein, jotta mainoksiin välliin pittää suaha jottai täytettä ja kun se täyte on mitä on, niin mainokset näättäät tos hyviltä. Tää Niil ei taija kyllä värkkäilla mainoksii. Joskus Hää ol tekemässä sen sijjaan niitä tillausviteoita. Muistan vieläi yhen; MADE BY KARHULA, sillo sai naaroo ihan oikeest. Ol nii haaska juttu ja asia män perille ku veihti kuumaa kantoo. Taispa repästä jonnii lanketinnii vielä Alan Päivilt. Sepä ollii sillo 80 –luvun puolvälin jäläkeen. Sillo vielä suunniteltii ja tehtii tervoomal. Nyt alotettaa siitä, jotta viskataa kamera jalustal, pistetää teippii kuplan piälle ja lyyvää mikki kättee. Kyllä lähtöö. Ja jos ei tunnu lähtevän liikkeel, nii kahotaa pätkä toisen kanavan ohjelmoo ja irvaillaa sitten sitä. Jos sekkää ei ota luonnistuaksee, nii tehhää sit ihan samal taval ku kaikil muillakii kanavil. Ostetaa ulukomaine Soopa-Sarja. Ei tarvii tehhä ite mittää. Senku kahotaa ja myyvää mainoksii. Miekii erehyin välläyttäämmää yhel tuottajal semmosta kotimaista iteoo. Vastauksena ol toenperrää siälittävä katse ja vinkki, jotta kuule, Yle tekköö epookkia. Mie hyppäsin kiireest taksiin ja aattelin, jotta sen luokse sitte. Vuan en ilennä kyssyy sukunimmee, hää ku puhu nii tuttavallisest, jotta varmaa miunnii ois pitänä tietee kuka tää Yle oikee on.  Mut sen mie opin, jotta miun tekköökii miel tehhä eppookkia. Mie kahoin kotona sanakirjast. Pittää paikkasa. No, jos mie törmeen tähän Ylleen, nii mie osovan sitten sannoo, jotta ostatko eppookin, vai otatko hamsterin. Silla lailla.

Mikä se lie sitte tään Huttu-Jutun anti ja tarkotus. Eikös se ou se Manitpois?  Leipee ja sirkushuviloita kansallen? Vai mikä lie. Mie en tiiä, mutta semmonen pakaratuntuma miul on tullunna, jotta töllötin alakaa menettee merkitystää mediana. Siitä o tulluna semmonen tyhjyyven korvike. Sen kun napsaattaa aaki, nii tuntuu ku ois jossain suuremmassai tapahtumas mukana. Suap jännittöö, jotta osovaako stutioylleisö taputtoo oikeessa paikas. Mie en ainakaa ossois, vuan tottapa hyö antaat jonniilaise merkin eli siknaalin. Vaalittii suatiin näättämään koko kansan riehmujuhlalt. Myö oltii mukana! Tunnelma ol ku Billy Smartin joulusirkukses. Mihin kaikkeen metia vielä meijän tulevat lainluatijat laittanoo. Mitähä se on neljän vuuven piästä. Ehokkaitten mutapainii. Varmaan valitaan jo Miss Tissi ja eduskunnan puhemieheks piäsöö Suomen karvasin nainen. Ja mitä totennäkösemmin ehokkaat valihtoovat puolueesa julukises Onnenpyöräs. Käyp niinku nyttii. Hirvee tivoli, vuan mittää ei tapahtunna. Kaik männöö entisellää. Mie luulen, jotta Huttulaatikko voitti vaalit. Kaiken pittää olla halapoo ja haaskoo.  Se se visiin sitten sai Niilinnii vastuslangan punottammaa aikanaan.

Vuan sanotaa mitä hyvää, nii miust Huttulaatikol pittää nostoo hattuu, se niät tukkoo omal ohjelmapolitiikallaan jo koht suomalaist elokuvvoo enemmän ku Siätiö ite.  Vai minkä taatta Työ ruojat luuletta immeisiin mänevän elokuvviin kahtomaa kotmaisii. Senkö takkii, jot suavat kahtoo haaskoo ja halapoo suurelt kankaalt. Ei tokkiisa, vuan immeiset männöö sinne kahtomaa jottai, jonka tietäät olovan tehyn tervan kanssa.  Kuuleha Sie Niil, ei kai siinä aata muu ku vaihtoo lajjii, nii Siun ku miunkii. Mikähän ois sopiva laji… Viien pisteen vihje: sinne ostettaa ensinnä tiketti eli lippu ja sitte se revitää ovella ennen ku piäsöö sissään. Vastausvaihtohtoloita: A) JUNA, B) LINJA-AUTO, C) LAIVA, D) LENTOKONE vai E niinkun  ELOKUVA.

Julkaistu 1. kerran VISIO 3/99

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *